| puhelinkuvan laatu maneesissa, mutta kyllä siinä on Knappe liinan päässä |
Sitten mennään takaisin juoksutukseen. Ihan aluksi herran piti kokeilla, josko täältä pääsisi pois oikein kunnolla rykäisemällä. No eipä päässyt, joten ympyrällä laukkaaminen sai kelvata. Ensimmäiset kierrokset olivatkin aika vauhdikkaita, mutta ympyrältä ei enää yritetty pois. Jotain oli siis tainnut jäädä mieleen viime kerrasta. Loppua kohden meno vain parani. Ravi alkoi löytyä, ensin pitkällä rungolla kaahotuksena ja lopulta rauhallisempana ja tahdikkaampana. Laukka nousi käskystä ja raville tiputettiin muutama askel käskyn jälkeen. Viimeiset kierrokset ratsastuksenopettajamme pystyi juoksuttamaan jo itse, liina toisessa kädessä ja piiska toisessa, kun aiemmin liinasta pidettiin varmuudeksi kaksin käsin kiinni.
Juoksutuskoulu ei kuitenkaan ole vielä ohi. Knappe tulee rynnimistä varmasti vielä kokeilemaan, ja sivarit olivat tänään kiinni melkeinpä näön vuoksi. (tietysti myös totuttelu niihin oli tärkeässä osassa) Seuraavalla kerralla opet lyhentävät sivareita, ja ehkä sen jälkeen mekin päästään kokeilemaan oman hevosen juoksuttamista. Tavoitteena olisi pystyä parantamaan Knapen suoruutta liikkuessa. Mun on vielä pakko toistaa itseäni ja sanoa, että on meidän heppa todella fiksu, ja olen siitä ylpeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajatuksia? Kerro ne tässä.